Joo... nyt just ei siltä tunnu...

Mut joku aika sitten kevät puski mukavalla voimalla tulemaan... Aurinko kimmelsi kilpaa ränneistä lotisevan veden kanssa ja pikkulinnut kiljuivat kevätmesojaan... Ihanaa!

Juuri tuosta tuli nauhainspistä....

Olihan noita vielä enemmänkin... mutta unohin kuvata...

Nää jotenkin kuuluu niin kevääseen ja kesään... siis nauhakorut...

Tarttin itte töihin avainnauhakorua ja olin ajatellu jos monenmoista pitkin talvea... Ja sit tuli kevätkelit ja oivallus... Ja sit vähän karkaskin mopo käsistä.... Ajattelin jos vaikka joku muukin tykkää...

Ihan into pinkeenä painoin noita menemään ja sain muutaman aikas mellevän rakkulan pariin sormeen...    Liekö hippasen tekniikassa korjaamista....

Tuo koru, jossa on avain kiinni... on se mun omani... Aivan ihana!!! <3 Ja voitte arvata miten antaumuksella noita kristalleja välkyttelen aurinkokelissä kanssaihmisten silmiin... Siis ihan estottomasti annan muidenkin nauttia mun korun suloisesta välkkeestä!

Nyt jos mun saapumista ei kuule tai tunne... niin auringon paistaessa sen tooooodella huomaa... ihan miljoona säihkettä leijuu mun ympärillä ja heijastuu pitkin seiniä... Ai että on ihanaa! Nainen kimaltaa!

No joo... ehkä kaikki ei tykkää... Mutta.. jokaisella on omat omituisuutensa... ja jokainen saa pitää oman omituisuutensa. Mun pitää nyt saada säihkyä.. (avainkin tykkää... luulisin)

Ja JESSS...keli näyttää noitten typerien lumisateiden seassa kirkastuvan riittävästi säihkytykseen! Liikaa ei saa alkaa aurinko paistamaan kun tulee liian kirkasta ja mä en tykkää kirkkaasta auringosta... Sillai sopivasti vaan että säihkyy...

Ja taas läks vähän sivuraidetta... 

No mutta... välillä vähän karkaa....

Säihkytyksiin